Stressiä ilmassa

Edelliset yöt on tullut nukuttua hyvin huonosti. Päässä vain pyöri, että kohta se lähtö on edessä ja tentit odottaa täällä Suomessa, joihin lukumotivaatio on ollut muuten nollan alapuolella. Yksi kolmesta aiheesta oli jopa kiinnostava, mutta en vain saanut inspistä liikkeelle. Sama on pätenyt aerobisten jumppailujen suhteen ja hieman salinkin puolella, oikeastaan viimeisen kuukauden. Mallorcalla kun ei ollut muuta, sujui ja kropalla oli intoa lähteä kipittämään.

Onhan tässä vuosi vierähtänyt ja ei oikeastaan tälläistä fiilistä ole ollut, vaikkakaan en nytkään koe pään sisäisessä motivaatiossa ongelmia, vaan enemmänkin kroppani sanoo, että ei huvita. Paasto helpotti kropan oloa viikon verran ja sitten taasen tyssäsi. En tunne olevani väsynyt samalla tavalla kuin täytyy päästä nukkumaan, mutta huomaan olevani nuutunut. Energiatasot ei vaan ole sellaiset, että treenit sujuisi kuin leikki. Tosin flunssa mikä iski juuri reilu 3vkoa sitten, kesti ja kesti. Ei sekään tullut kunnolla kuumeena tai vastaavana. Vain kamala röhä, nuha ja vasta viime viikolla poistui kokonaan.

Mietinkin mistä tämä johtuu, koska tavoitteena on ollut levätä hyvin ja aika lailla hyvällä omalla tunnolla voin sanoa, että olenkin tehnyt niin aina siltä tuntuessa. Sopeutuminen Espanjaan oli ajatuksissani hyvin helppoa ja nautin siellä asumisesta. Totuushan kuitenkin on, että elimistöllä kuluu enemmän energiaa sopeutumiseen ja vielä muuttaessa koko elämän ja arjen vieraalle kielelle. Jokainen päivä oli huomaamatta raskasta opiskelua vaikka ei fyysisesti rasittavaa. Ihana ilma ja maastot sai vielä aina lähtemään treenit tekemään päivän lisäksi, joka olikin ehkä ollut jo kuin tupla vuoro. Hommaa kerrakseen ja koko ajan pieni pistos mielessä, että kaikki mitä saa irti on otettava reissussa ollessaan. Suomessa taas huonot ilman ja kaikkea… Aamuisin en malttanut vapaapäivinäkään nukkua niin pitkään, kuin olisi nukuttanut ja aurinkohan jo herätti. Piti siis lähteä tekemään treenit alta, että ehtii ottamaan auringosta kaiken hyödyn varastoon ja kaikkea muuta vielä illalla.  Jokainen tunti oli kallista.

Niin nämä 3kk hupenikin hujauksessa ja sain hirveästi irti, mutta nyt tuntuu kostautuneen. Harjoittelun loputtua ja nyt pari viikkoa lomailleena, huomaan olevani väsynyt. Olen levännyt, mutta en kuitenkaan ilmeisesti tarpeeksi. Eilen koti sohvalla maatessa päätinkin, että aion pyhittää kesäni itselleni ja liikkumiselle. Tietysti töissä on käytävä, mutta se on onneksi mukavaa ja menee omalla säännöllisellä rytmillä eteenpäin. Kaikki muu saakin pääpiirteineen olla täyttä tasapainottavaa arjen juhlaa. Tänään illalla kaikki tentit ja miljoonat vaihtoa koskevat paperit on suunnilleen pulkassa, aion aloittaa kesäni siis !

Ajoittain tuntuu olevan kovin vaikeaa sanoa olevansa väsynyt, koska eihän se vaan käy tai voi olla mahdollista! Kaikkea kivaa, kun on vain ollut ja nauttinut joka hetkestä. Miten se voi muka väsyttää? Jokaisellahan meistä on erilainen stressinsieto kyky ja kropan tapa toimia ja reagoida siihen. Tietysti stressi on myös paljon hyvästäkin ja tsemppaa välillä erittäin hyviin suorituksiin niin urheilussa kuin esimerkiksi koulussa. Mielestäni ei kukaan muu voikaan määrittää sitä mistä kukin voi väsyä. Itse ainakin eläessäni kokoajan eteenpäin, huomaan nauttivani jatkuvasti enemmän stressittömästä elämästä, jossa ei ole velvoitteita, kuin minulta itseltäni ja omilta tavoitteiltani.

Tosin haaveissani siintää jo muutama reissu vaikka en ole edes päivää ollut kotosalla. Vaihdossa oleva toinen suomalaistyttö jäi vielä 3kk Madridiin ja puhetta olikin, että tehtäisiin Barcelonaan reissu kesän lopulla pidennetyn viikonlopun verran ennen kuin koulut alkaa. Tietysti jos vaan pystyn, niin lähden myös Madridiin vielä viikonlopun viettoon, jossain vaiheessa kesää. Myös syksyllä on tiedossa pari viikkoa lomaa, ennen loppuvuoden kestävää harjoittelu rupeamaa. Tällöin haluaisin lähteä kreikkaan! Tälläisiä reissu suunnitelmia täällä tältä erää. Näitä reissukuviakin katsellessa mieli pääsee takaisin tuonne Mallorcan biitsille ja väsymys helpottaa.
Tämä ensimmäinen yö omassa kodissa ja sängyssä oli hyvästä, nukuin sikeästi. Täällä on niin hiljaista verrattuna Madridin kotiin, jossa oli jatkuva liikenne kaduilla ja melua. Olen nyt jo pirteämpi ja aurinko ulkona JEE. Lähden hoitamaan yhden työasian aamupalan rauhassa syötyäni ja yhdistän siihen juoksulenkin. Kätevää ja samalla näkee missä täällä kesässä mennään!

xoxo Mia