Doble Vida: Ruokaa ja jotain muuta...

Mitä ja miten täällä syödään… Ruokaa joo, mutta mitä ruokaa ja koska? Kaikkea mikä ei ole terveellistä. Ainakin siltä tuntuu, mutta ei se ihan niin ole, sehän on mihin sitä tottuu.

Espanjan kulttuuriin ruokailu ajat eroaa aikalailla, ainakin omistani. Aamupala täällä syödään 12 tienoin, lounas 16 ja illallinen 21. Välipaloina ottavat jotain hedelmää, munkkeja, pullia, croisantteja ruokailujen välissä. En ymmärrä miten nämä pystyy tuleen aamulla töihin 8 ja olemaan syömättä. Tai joo ottavat nämä kahvia ja churroja (jotain taikinamössöä joka on uppopaistettu)… On muuten pahoja. Aamiaisella syödään jogurttia ja hedelmää tai patonkia ja oliiviöljyä, en oikein ole muita variaatioita nähnyt. Iltapäivä kun koittaa kaikilla on ÄLYTÖN nälkä, ahmitaan hirveästi ruokaa ja simahdetaan siestalle ainakin tunniksi. Sitten se elämä alkaa ja nähdään kavereita, tehdään kauppareissuja ja sitten on jo illallisen aika. Taas sama homma syödään ja paljon, unta saadaan johonkin 1-3 välillä tavallisimmin. Aamulla taas repäistään itsensä ylös ennen aurinkoa ja lähdetään nukkumaan julkisiin monttu auki ja nakit alaluomien tilalla…

Hmm, kyllä joo oikeasti. Tein tän havainnon jo ensimmäisenä aamuna metrossa ja junassa. Kaikki on sairaan väsyneitä ja myös sen näköisiä naamasta ja nukahtelee toisiaan vasten ja heräävät kun naama pamahtaa lattiaa.

Tuntuu vähän hullulta, mutta tosiaan se on ihan mihin kukin tottuu. Mä en pystyisi elää näiden rytmillä millään. Oma aamuni kun alkaa ennen harkkaa aamiaisella ja silloin kun nämä sitä vasta syö, niin lounastan ja kaikki kurkkii vuorotellen kummastellen eväsrasiaani. Kotimatkalla syön välipalaa ja menen treenaan. Treenien jälkeen sitten ruokaa ja illasta vielä iltapala. Harjoittelussa kaikki kummastelee miten jaksan urheilla. Järjestäen kaikki kertovat, että itse ovat niin väsyneitä aina, ettei pysty!? Sanoinkin, että en pystyisi minäkään jos eläisin heidän rytmillä. Tätä kaavaa tämä arki täällä toistaa, tunteja ei vaan ole vuorokauteen lisää saanut vaikka pyytää!

Miksi… Olisi niin paljon nähtävää, ihmeteltävää ja muutakin tekemistä kuin arjen pyöritys. Täytyy sanoa, että täällä kaikki tuntuu paljon helpommalta, kun on ihanaa valoa ja muutenkin ilmasto missä viihtyy, en ole väsynyt vaikka nukun vajaa 8h. Normaalisti pimeässä suomessa väsyttää aina.

Näitä meillä sydään !

En ainakaan vielä ole osunut mihinkään urheilijoiden kultasuoneen, missä näkisi hirveästi liikkuvia ihmisiä. Tietysti puistoissa juoksentelee porukkaa ihan hyvin ja muutamia aina treenaa kuntoilupaikoilla, mutta jotenkin tuntuu että, urheilevia ihmisiä on vähemmän kuin, monen muun kaupungin katukuvassa? Vai luulenko vaan… Kulttuuri ja elämäntyyli täällä on enemmän oleilua, kuin kauhean aktiivista meininkiä.

Kadun kulmat pursuaa kahviloita ja ruokapaikkoja vaikka millä mitalla. Ja voi sitä leivän määrää, kaikki syö vaan vaaleinta leipää, kinkkua, juustoa ja croquetteja (en osaa varmaan kirjoittaa oikein, näiden paikallinen uppopaistettu ruoka kuitenkin). Päällisin puolin ruokakulttuuri tuntuu ja näyttää epäterveelliseltä, sekin varmasti riippuu ihmisistä ja mitä syövät kotonaan. Juodaan olutta, viiniä ja mehuja paljon. Jokainen päivällä liikkuja haisee enemmän tai vähemmän viinalta. Täällä on outoa enemmänkin, jos et juo alkoholia ruokaillessa. Terassilla pullo vettä on saman hintainen, kuin olut tai viinilasi. Baareissa yöllä mennään samoissa hinnoissa, kun Suomessa. Monesti vaan sisäänpääsyt on verrattaen tuplaten ja niihin kuuluu joku drinkki/shotti kylläkin.

Nyt pääsiäisenä on aina Portugalissa 3 päivää kestävät sport festivaalit, jossa päivät pelataan/urheillaan kaikkea mahdollista ja yöt juhlitaan. Liput n.100€ ja matka Madridista 10h bussissa 55€. Porukkaa tulee ympäriinsä, ei ihan pikku tapahtuma. Toiset festivaalit on huhti-toukokuun vaihteessa, sinne jos suuntaisi sitten, matka lyhyt ja muuta siitä en vielä tiedäkään! En ole kertaakaan vielä ulkona ollut juhlimassa, mutta korjataan se viikonloppuna, kun ensimmäisen visiitin tekevät tytöt tulee Suomesta viikoksi kylään!

Nyt alkaa ensimmäinen 1,5 viikon loma ja ehtii kuvaamaan, katselemaan, kierteleen ja maisteleen paikallisia MUST juttuja, mitä harjoittelussa on raapustanut ties kuka aina lapulle, mitä suomalaisen täytyy mennä maistaan ja leivoin pullaa, jopa onnistuen siinä! Ei tosiaan ole toi leipominen vahvuuksista nro.1.